Esipuhe

Hyvät ystävät, oletteko koskaan ajatelleet, millainen paikka on Snowegg Town, jossa elää miljoonittain puluja? Tai onko teillä käynyt mielessä, miltä maistuisi ilmafriteeratut suklaapatukat? Yep, tuskinpa vain.

Siksi esittelemme teille Raileena Rämäkän ja Kauko Maakoalan, koko perheen satuhetken sankarit, joiden ensimmäinen tarinatuokio on nyt julkaistu.

Salaperäinen satukirjailija Hanne Nannele on luonut maailman, jonne uppoutuessaan kuulija saa oivan tilaisuuden irtautua toviksi arjestaan. Maailman, jonne kätkeytyneissä seikkailuissa vain taivas on rajana, mikäli sellaista Snowegg Townissa edes on.

Toivomme satusarjan tuovan korona-kurimuksen keskelle perheen yhteisiä iloisia lukuhetkiä ja auttavan meitä näkemään ympärillämme arjen ihmeellisiä iloja. Sillä tämän sarjan sankarit, jos ketkä, osaavat unelmoida sopivan pieniä, mutta riittävän isosti.

Tästä päivästä lähtien julkaisemme Raileenan ja Kaukon hauskoja hurjasteluja kerran kuussa osoitteessa ahooy.fi/zine. Ensimmäisessä sadussa olemme suurenmoisen kauppareissun pyörteissä, joten eiköhän vain päästetä Raileena ja Kauko vauhtiin.

Raileenan ja Kaukon suurenmoinen kauppareissu

Raileena Rämäkkä, 90-vuotias entinen huuliharpunsoittaja, heräili kauniiseen toukokuun aamuun riippukeinustaan. Oiottuaan pitkät jäsenensä hän suuntasi keittiöön olohuoneen poikki, ohi asuinkumppaninsa Kauko Maakoalan, joka vielä kuorsasi syvään.

Raileena kaivoi keittiön aterinkaapista rapisevaan paperiin käärityn suklaapatukan ja laittoi sen airfryeriin. Tämä tavaksi muodostunut joka-aamuinen makeinen toi hymyn huulille. Siinä samassa olohuoneesta kuului vinguntaa, sellaista kuin koalan korvien puhdistuksesta yleensä aiheutuu. Kauko oli herännyt. 

Kauko asteli keittiöön ja hyppäsi pöydälle.
– Huomenta, Raileena, kuinka voit näin upeana aamuna? hän kysyi intoa puhkuen.
– Kiitos erinomaisesti, Raileena vastasi ja hymyili leveästi ystävälleen. – Näin unta suuresta sateenkaaresta, jonka päässä oli iso taatelipuu. Se sai minut himoitsemaan appelsiineja.
– Mm nam, sait kuolan kielenpäähäni, vastasi Kauko.

 

Keittiön tasolla hyrräävä airfryer sanoi dim-du-dam, mikä merkitsi aamupalaa. Kauko puolitti patukan ja kaverukset siirtyivät nauttimaan maukkaan aamiaisen parvekkeelle, jossa he samalla kuuntelivat juuri käynnistynyttä lintujen sinfoniaorkesterin aamutreeniä. Ohi purjehtivista pilvistä putosi ystävysten päälle kevyt lämmin kesäsade, joka piristi kummankin mieltä entisestään. Pienen tovin parvekkeella kuului vain sirkutusta ja hiljaista mussutusta, kunnes Kauko ehdotti hetken oikosulussa, että he lähtisivät appelsiiniostoksille. Ideaa ei tarvinnut kypsytellä kauaa.

Kaverukset riensivät takaisin sisään, ja Raileena puki päälleen lempiasunsa, ruskean latex-haalarin. Se ei ollut Kaukon mieleen, mutta hän näki, kuinka Raileena loisti siinä, eikä maininnut mitään asun erikoisuudesta. Kauko itse laittoi ylleen edellisjouluna Thaimaan huutokaupasta kuiskatun havaijipaidan.

He ottivat kellarista skeittilaudat ja ampaisivat kohti appelsiinikauppaa. Kolmannen korttelin jälkeen vastaan kurvasi Tirppa Kori, lilahiuksinen naapuri, joka asui aivan toisella puolen kaupunkia.
– Moi, Tirppa, kuinka kauppa käy? kysyi Kauko.
– Hei, Kauko ja Raileena! Hyvin käy, kiitos kysymästä. Rikkinäiset herätyskellot ovat olleet hitti viime aikoina, toimimattomien tavaroiden Designers putiikin toimitusjohtaja virnisteli.
– Mahtavaa kuulla! Näytät pululta, kehaisi Raileena.
– Kiitos, Tirppa vastasi ja oli silminnähden otettu naapurinsa sanoista.
He kaikki nauroivat ja jatkoivat matkojaan eri suuntiin.



Ehkä lienee paikallaan selventää, miksi puluttelu, jos mikä, piristää. Nimittäin Snowegg Town, jossa he kaikki asuvat, on pulujen luoma uusi metropoli. Kaupungin loi multimiljonääri John III Pulström, aivan tyhjästä, keskelle maissipeltoa. Tämä pulujen suosima uusi city on kasvanut kasvamistaan ja suuren joukkomuuton myötä kaupungin asiakasmäärä on lisääntynyt päivittäin kahdella miljoonalla. Kaupungin puluista on suurentuneen suosion myötä tullut cooleja edelläkävijöitä. Niinpä kaikki puluun viittaavat kommentit ovat suuria kehuja.

 

No se siitä. Raileena ja Kauko jatkoivat matkaansa kohti kauppaa.

Lämmin vesisade ropisi vasten Raileenan latex-asua, kun he viilettivät korvat heiluen Snowegg Townin katuja, kunnes saapuivat appelsiinikaupalle. He lukitsivat skeittilautansa kaupan edessä kasvavaan appelsiinipuuhun ja pujahtivat sisään pyöröovesta.

Tiskin takaa heidät viittilöi tervetulleeksi vihtiläis-latvialaiset juuret omaava Myssy Haaja, joka neuvoi heti tsekkaamaan päivän ylihinnoitellun ale-tuotteen. Niitä oli jäljellä enää vain muutama.
– Ystävällinen jeppe tuo kaupanomistaja, tokaisi Kauko.

Tänään päivän ylihinnoiteltuna ale-tuotteena löytyi hopealusikoita. Yhtään epäröimättä he nappasivat mukaansa korin viimeiset välineet ja suuntasivat appelsiinipakastinta kohti.
– Kolme puolikasta varmasti riittää? arvioi Raileena.
Kauko nyökkäsi ja iski samalla hetkellä silmänsä tuoreisiin Mämmiroveihin.
– Voi, minun niin tekee mieli mämmiä. Ostetaan hieman lounaaksi, jookos? hän ehdotti vedoten Raileenaan anovalla äänensävyllään.
– Sopii, sehän tuo mukavaa vaihtelua. Laitankin uunin jo päälle, totesi Raileena rennosti ja nappasi uunin Switch ON -näppäintä kännykästään.

 

Nyt kaikki tarvittava oli ostoskengurun pussissa, joten he suuntasivat kassalle. Kassalla he vielä vaihtoivat päivän totovinkit Myssy Haajan kanssa ja maksoivat ostoksensa viidellä kastemadolla.
– Olipas halpa ja hyvä kauppareissu, tokaisi Raileena.
– Kyllä, suurenmoinen, etten sanoisi, lisäsi Kauko.

He nappasivat skeittilautansa ja lähtivät kotia kohden. Matkalla he eivät törmänneet kehenkään, paitsi viiteen kukkaruukkuun, mutta kuinkaan ei käynyt. Kotona majava laittoi roveet uuniin. Ja niin he odottivat lounaan valmistumista. 

Ilta alkoi hämärtyä, kun he nauttivat vielä viimeisiä hopealusikallisia tulikuumaa mämmiä. Aurinko heijasti taivaalle sinisen hohtonsa, kiikkutuoli toi tasaista turvallista natinaa korville, ja Kaukon silmät alkoivat lurppumaan.
– Raileena, olen hyvin onnellinen juuri tässä ja nyt.
– Niin minäkin, vastasi Raileena.

Ja niin he nukahtivat päiväunille tuoleihinsa uneksimaan uudesta suurenmoisesta päivästä.

Haluatko kasvattaa bisnestäsi?
Niin mekin.
Ota yhteyttä.

Ilmoita meille aika, paikka ja varustus niin tulemme paikalle. Kartoitetaan tilanteesi yhdessä, jonka jälkeen kerromme sinulle avoimesti, miten olemme haasteesi kuulleet ja mitä ehdotamme sen ratkaisemiseksi. Se ei sido sinua mihinkään ja on täysin ilmainen. Jos tiedät mitä jo tarvitset, saat tarjouksemme työstä tämän lomakkeen kautta.